Viikonlopun suunitelmissa oli ajaa kahdet kisat. Lauantaina 5.7. cross country ja sunnuntaina 6.7. motocross Mäntyvaarassa. Noh, sehän jäi sitten siehen yhteen kisaan pienen loukkaantumisen johdosta.
Eilen aamulla olimme kisapaikalla kahdeksan maissa. Hoidettiin ilmottautumiset, katsastukset, tankkaukset ym. asiaan kuuluva ennen ajajakokousta, jonka jälkeen olikin heti rataantutustuminen naisille ja nuorille.
Lähtö tapahtui vähän yli kymmenen, heti kun tutustumiskierros oli ajettu. Sain ihan hyvän lähdön ja olin naisista toisena. Ensimmäisen ja toisen kierroksen vaihteessa eroa oli seitsemän sekunttia ensimmäisenä ajavaan Taru Koskiseen. Toisella kierroksella ajoin aivan Tarun takana, kunnes takarengas lipesi liukkaalla kalliolla ja tempaisi minut poikittain radalle. Pysyin kuitenkin pystyssä ja sain pyörän käännettyä kivien välistä suht nopeasti. Kierroksen loppupuolella pyörä tempaisi patista suoraan puuta kohti. Siinä ei paljon ehtinyt korjailla ja vasen puoli ohjaustangosta osui puunrunkoon. Siinä pyörää nostaessa ja kahvaa takaisin vääntäessä huomasin vasemman käden etusormen olevan todella kipeä, eikä sitä kestänyt juuri liikutella. Sen verran iso jysähdys oli, että kyllä siinä tovi meni ennen kuin sain jälleen pyörän käyntiin. Samalla kolmantena ajanut Jasmiini Hoikkala ja muutama junnukuski pääsivät ohi. Ero Koskiseen kasvoi kolmeen minuttiin. Viisikymmentä tuskaista minuttia oli vielä edessä. Sen verran tuskaista se metsässä rytkyttäminen ilman toista etusormea oli, että mietin jo keskeyttämistä, mutta halusin ensin tietää sijoitukseni. Ehdin ohittaa Hoikkalan ja jätkät näytti 2. sijaa radan varressa. Päätin sitten taistella sen loppuajan, kun kerran toisena olin. Loppuaika menikin aika istumapainoisella ajotyylillä hammasta yhteen purren. Välissä vilkasin veristä kytkinkahvaa ja mietin, että toivottavasti se sormenpää on vielä kiinni. Kun ruutulippu sitten vihdoin heilui oli minun ja voittajan ero kuroutunut 1,5 minuuttiin. Kävin näyttämässä sormea ensiavussa, jossa hanska leikattiin ja sormi pistettiin pakettiin.
Menimme lähetteen kanssa LKS:ään, jossa sitten odottelimme kolme tuntia lääkärin vastaanotolle pääsyä. Sormenpää oli leikkaantunut ja kynsi lähtenyt, mutta koska sormenpäässä oli vielä tunto päätti lääkäri parsia sen kasaan. Ehdittiinhän me vielä palkintojenjakoonkin!
Nyt on sitten minullakin taukoa ajojen kanssa. Vähän kyllä harmittaa, kun jäi sunnuntain kisat väliin, mutta minkäs teet...
tulokset: http://www.mylaps.com/en/classification/3155550
-Sari-
Eilen aamulla olimme kisapaikalla kahdeksan maissa. Hoidettiin ilmottautumiset, katsastukset, tankkaukset ym. asiaan kuuluva ennen ajajakokousta, jonka jälkeen olikin heti rataantutustuminen naisille ja nuorille.
Lähtö tapahtui vähän yli kymmenen, heti kun tutustumiskierros oli ajettu. Sain ihan hyvän lähdön ja olin naisista toisena. Ensimmäisen ja toisen kierroksen vaihteessa eroa oli seitsemän sekunttia ensimmäisenä ajavaan Taru Koskiseen. Toisella kierroksella ajoin aivan Tarun takana, kunnes takarengas lipesi liukkaalla kalliolla ja tempaisi minut poikittain radalle. Pysyin kuitenkin pystyssä ja sain pyörän käännettyä kivien välistä suht nopeasti. Kierroksen loppupuolella pyörä tempaisi patista suoraan puuta kohti. Siinä ei paljon ehtinyt korjailla ja vasen puoli ohjaustangosta osui puunrunkoon. Siinä pyörää nostaessa ja kahvaa takaisin vääntäessä huomasin vasemman käden etusormen olevan todella kipeä, eikä sitä kestänyt juuri liikutella. Sen verran iso jysähdys oli, että kyllä siinä tovi meni ennen kuin sain jälleen pyörän käyntiin. Samalla kolmantena ajanut Jasmiini Hoikkala ja muutama junnukuski pääsivät ohi. Ero Koskiseen kasvoi kolmeen minuttiin. Viisikymmentä tuskaista minuttia oli vielä edessä. Sen verran tuskaista se metsässä rytkyttäminen ilman toista etusormea oli, että mietin jo keskeyttämistä, mutta halusin ensin tietää sijoitukseni. Ehdin ohittaa Hoikkalan ja jätkät näytti 2. sijaa radan varressa. Päätin sitten taistella sen loppuajan, kun kerran toisena olin. Loppuaika menikin aika istumapainoisella ajotyylillä hammasta yhteen purren. Välissä vilkasin veristä kytkinkahvaa ja mietin, että toivottavasti se sormenpää on vielä kiinni. Kun ruutulippu sitten vihdoin heilui oli minun ja voittajan ero kuroutunut 1,5 minuuttiin. Kävin näyttämässä sormea ensiavussa, jossa hanska leikattiin ja sormi pistettiin pakettiin.
Menimme lähetteen kanssa LKS:ään, jossa sitten odottelimme kolme tuntia lääkärin vastaanotolle pääsyä. Sormenpää oli leikkaantunut ja kynsi lähtenyt, mutta koska sormenpäässä oli vielä tunto päätti lääkäri parsia sen kasaan. Ehdittiinhän me vielä palkintojenjakoonkin!
Nyt on sitten minullakin taukoa ajojen kanssa. Vähän kyllä harmittaa, kun jäi sunnuntain kisat väliin, mutta minkäs teet...
tulokset: http://www.mylaps.com/en/classification/3155550
-Sari-