Nyt oli meidän tiimillä, niin paljon tapahtumia että syitä ja seurauksia on syytä pohtia kotona ihan rauhassa.
Kaksi viikkoa sitten harjoituksissa toisesta RS:stä repesi matto, joten siinä oli viikon aikana remonttia tiedossa. Iskunvaimentimet tarkastettiin ja telasto samalla, iskunvaimentimissa oli pientä säätöä.
Viikolla tarkastettiin myös Sarin kelkka perin pohjin. Uutta osaa vaihdettiin ja säädöt laitettiin kohdalleen.
Jere ei päässyt kisoihin, kun oli muuta reissua samaan aikaan.
Ittellä oli flunssaa ja lämpöä pari päivää juuri ennen kisareissulle lähtöä, mutta olo korjaantui sopivasti perjantaiksi.
Starttasin puoliltapäivin Sodankylästä. Rovaniemeltä hain uudet kilpailunumerot kelkkaan ja odottelin nuorison matkaan.
Rovaniemeltä pääsimme jatkamaan matkaa kohti etelää klo 16:00, olimme Juvalla klo 24:00 ja lepoon 01:00.
05:00 herätys, aamupala ja reipas kahden tunnin ajo kisapaikalle.
Kisapaikalla totesimme osan ajovarusteista jääneen Sodankylään, joten Jarmo ei päässyt viivalle. Harmittava takaisku Harrasteessa aloittavalle nuorelle kuskille, tosin kelkalla ei oltu ajettu radalla metriäkään remontin ja säätöjen jälkeen.
Sarilla harjoitusajot menivät ok, mutta ajo tuntui jotenkin tukkoiselta. Kelkka toimi hyvin.
Riihivuorella kilpailunjärjestäjä päätti supistaa aamupäivän kilpailut yhteen erään!!!
Naisten luokan startti epäonnistui Sarilta täysin. Olosuhteet olivat kaikille samat, joten myös Sarilla oli täydet onnistumisen mahdollisuudet. Kelkka ei pysynyt radalla, vaan nakkeli levottomasti. Vaihtoehtoja ei ollut enää muita jäljellä, kuin keskeyttää tämä epäonnen kilpailu kahteen kierrokseen.
Nyt on pakko muuttaa käytäntöjä, ainakin snowcrosskilpailuihin valmistautumisen osalta.
Kisapaikalle ei mennä 10 tunnin ajomatkan ja 4 tunnin yöunien jälkeen, vaan kaukaisimmille kisapaikoille on mentävä edellisenä iltana ja kisaan on saatava riittävä valmistautuminen ja lepo.
Kaluston testaaminen ja säätäminen on tehtävä ennen kilpailuja hyvissä ajoin, tosin ajamaan pääsemme kahden viikon välein ja silloin on kilpailut. Kahden viikon ajotauot asettavat omat haasteensa testaamiselle, kuin ajotreeneillekin.
Ajamiseen ja myös kaikkeen tekemiseen on saatava rentoutta. Mutta käytännössä hankala toteuttaa...
Tosin uuden kaluston ja uusien sponsoreiden hankkiminen ensi kaudelle edellyttää menestymistä kisa-areenoilla.
Ja vielä entistä enemmän, kun Women´s World Cup Tuurissa jälleen kerran peruuntui.
Vakituisen teknisen asiantuntijan puuttuminen haittaa 100%:n suoritukseen yltämiseen. Kalusto säädään pidettyä juuri ajokuntoisena, mutta säätämiseen tarvitaan myös tietämystä ajamisesta ja ajajan analysointia.
Mutta nämä asiat tiedostetaan ja toivottavasti saan tilanteen korjattua viimeistään kaudelle 2016.
-Matti
Kaksi viikkoa sitten harjoituksissa toisesta RS:stä repesi matto, joten siinä oli viikon aikana remonttia tiedossa. Iskunvaimentimet tarkastettiin ja telasto samalla, iskunvaimentimissa oli pientä säätöä.
Viikolla tarkastettiin myös Sarin kelkka perin pohjin. Uutta osaa vaihdettiin ja säädöt laitettiin kohdalleen.
Jere ei päässyt kisoihin, kun oli muuta reissua samaan aikaan.
Ittellä oli flunssaa ja lämpöä pari päivää juuri ennen kisareissulle lähtöä, mutta olo korjaantui sopivasti perjantaiksi.
Starttasin puoliltapäivin Sodankylästä. Rovaniemeltä hain uudet kilpailunumerot kelkkaan ja odottelin nuorison matkaan.
Rovaniemeltä pääsimme jatkamaan matkaa kohti etelää klo 16:00, olimme Juvalla klo 24:00 ja lepoon 01:00.
05:00 herätys, aamupala ja reipas kahden tunnin ajo kisapaikalle.
Kisapaikalla totesimme osan ajovarusteista jääneen Sodankylään, joten Jarmo ei päässyt viivalle. Harmittava takaisku Harrasteessa aloittavalle nuorelle kuskille, tosin kelkalla ei oltu ajettu radalla metriäkään remontin ja säätöjen jälkeen.
Sarilla harjoitusajot menivät ok, mutta ajo tuntui jotenkin tukkoiselta. Kelkka toimi hyvin.
Riihivuorella kilpailunjärjestäjä päätti supistaa aamupäivän kilpailut yhteen erään!!!
Naisten luokan startti epäonnistui Sarilta täysin. Olosuhteet olivat kaikille samat, joten myös Sarilla oli täydet onnistumisen mahdollisuudet. Kelkka ei pysynyt radalla, vaan nakkeli levottomasti. Vaihtoehtoja ei ollut enää muita jäljellä, kuin keskeyttää tämä epäonnen kilpailu kahteen kierrokseen.
Nyt on pakko muuttaa käytäntöjä, ainakin snowcrosskilpailuihin valmistautumisen osalta.
Kisapaikalle ei mennä 10 tunnin ajomatkan ja 4 tunnin yöunien jälkeen, vaan kaukaisimmille kisapaikoille on mentävä edellisenä iltana ja kisaan on saatava riittävä valmistautuminen ja lepo.
Kaluston testaaminen ja säätäminen on tehtävä ennen kilpailuja hyvissä ajoin, tosin ajamaan pääsemme kahden viikon välein ja silloin on kilpailut. Kahden viikon ajotauot asettavat omat haasteensa testaamiselle, kuin ajotreeneillekin.
Ajamiseen ja myös kaikkeen tekemiseen on saatava rentoutta. Mutta käytännössä hankala toteuttaa...
Tosin uuden kaluston ja uusien sponsoreiden hankkiminen ensi kaudelle edellyttää menestymistä kisa-areenoilla.
Ja vielä entistä enemmän, kun Women´s World Cup Tuurissa jälleen kerran peruuntui.
Vakituisen teknisen asiantuntijan puuttuminen haittaa 100%:n suoritukseen yltämiseen. Kalusto säädään pidettyä juuri ajokuntoisena, mutta säätämiseen tarvitaan myös tietämystä ajamisesta ja ajajan analysointia.
Mutta nämä asiat tiedostetaan ja toivottavasti saan tilanteen korjattua viimeistään kaudelle 2016.
-Matti